Mainonnassa ja markkinoinnissa käytetään hyvin yleisesti kuvapankkikuvia. Suurin osa yleisöstä ei kiinnitä niihin sen erityisempää huomiota. Oikein käytettynä kuvapankkikuvat ovatkin mainio apu markkinoinnin suunnitteluprosessissa.
Missä tilanteissa kuvapankkikuvia kannattaa käyttää ja milloin ei?
Ilmaisia ja maksullisia kuvia
Netissä on useita kuvapankkeja, joissa on tarjolla jopa miljoonia kuvia. Osa kuvapankeista on ilmaisia, osa maksullisia. Ilmaisten kuvapankkien kuvat ovat usein laadultaan heikompia, ja niistä löytää vain vähän ihmiskuvia.
Maksullisista kuvapankeista itselläni on useimmiten käytössä iStock ja Shutterstock, mutta suosittuja kuvapankkeja lukuisia muitakin. Myös kotimaisia kuvapankkeja on olemassa.
Kuvapankkikuvien käyttö säästää aikaa ja rahaa
Jos yrityksen markkinoinnissa on tarvetta melko yleisluontoisille kuville, kuvapankit ovat mainio vaihtoehto. Kuvapankkien käyttöön löytyy pari hyvää perustelua: hinta ja nopeus.
Kuvien hinnat ovat yleensä muutamasta eurosta muutamaan kymppiin. Olisi toki mahdollista valokuvata jokaiselle asiakkaalle jokaiseen mainokseen kuvat, mutta kuvaukset maksavat helposti satoja euroja.
Toinen syy on nopeus. Kuvapankkien miljoonista kuvista voi usein löytää varsin käyttökelpoisia valmiita kuvia, jolloin säästetään valokuvauksiin menevä aika. Kuvapankkikuvan saa käyttöönsä samantien ostamalla lisenssin.
Joulukuussa 2016 Juvenekselle tehdyssä mainoksessa (oikealla) käytettiin vasemmalla olevaa kuvapankkikuvaa taustakuvana. Myös riisipuuroannos ja pipariukkojen kuvat ovat kuvapankkikuvia.
Mitä haittoja kuvapankkien käytössä on?
Kuvapankkien kuvat ovat kenen tahansa käytettävissä, joten huonolla tuurilla yrityksen mainokseen ostettu kuva voi näkyä myös kilpailijan mainoksessa. Kollega kertoi tästä hyvän esimerkin: ”Olin tehnyt jo pitkän aikaa senioripalveluita tuottavalle yritykselle markkinointimateriaaleja, missä käytettiin toistuvasti tiettyä kuvapankkikuvaa (hoitaja ja vanhus). Asiakkaalta tuli sitten hätääntynyt soitto, että heidän kilpailijansa oli teettänyt valtavan isot ikkunateipit tästä samasta kuvasta. Mitäpä siihen sanoa – hyviä vanhuskuvia vaan on aika vähän, joten ei ihme, että ovat päätyneet samaan kuvaan.”
Suurten kuvapankkien kuvat ovat myös usein etupäässä amerikkalaisia. Ja tämän erottaa kyllä kuvista nopeasti. Etenkin ihmiskuvissa eron suomalaisiin näkee selvästi: amerikkalaiset ihmiset leveine hymyineen ja hohtavan valkoisine hampaineen eivät välttämättä mene täydestä, jos haetaan vaikutelmaa suomalaisista ihmisistä. Kansainvälisten kuvapankkien kuvissa on myös paljon tummaihoisia, aasialaisia ja latinoita. Myöskään esimerkiksi amerikkalaiset omakotitalot ja keittiöt valtavine kaasuhelloineen eivät näytä kuvissa suomalaisilta.
Suomalaiseen kulttuuriin liittyviä kuvia on hankala löytää kansainvälisistä kuvapankeista. Esimerkiksi saunat, koivuvihdat ja laskiaispullat loistavat poissaolollaan. Tästä hyvä esimerkki oli joulun alla, kun koitin etsiä iStockista kotoisaa riisipuron kuvaa: suurin osa riisipuurokuvista ei olisi mennyt suomalaisesta riisipuurosta. Tällaisia kuvia kannattaakin yrittää etsiä mieluummin kotimaisista kuvapankeista, joskin niissä kuvien hinnat voivat olla jopa kymmenkertaisia kansainvälisiin verrattuna.
Kuvapankkikuvat ovat oiva apu oikein käytettynä
Kannattaa muistaa, että kuvat ovat lopulta vain työkalu, jonka avulla haluttu viesti saadaan välitettyä. Kuvapankki ei siis korvaa suunnittelutyötä – ensin täytyy olla idea siitä, mitä mainonnalla halutaan viestiä. Oikein käytettynä kuvapankkien kuvat ovat varsin oiva apu mainonnan suunnittelussa.
Sami Karjalainen
9.1.2017
Sinua saattaa kiinnostaa myös
Näin Vehreen toimiston remontti on edistynyt
Tulevan toimiston remontti on vihdoin ja viimein loppusuoralla. Välillä lähes epätoivoisen pitkältä tuntunut työmaa alkaa olla viimeistelyä vaille valmis. Tässä pieni kuvakollaasi siitä, mistä kaikki lähti liikkeelle ja miten remontti on edistynyt.
Graafisen suunnittelijan mokat, osa 1
Meistä jokainen tekee virheitä, niin myös graafiset suunnittelijat ja mainosalan ihmiset. Virheitä ei kannata pelätä, mutta virheistä kannattaa ottaa opiksi. Myös toisten tekemistä virheistä voi ottaa oppia. Tästä syystä kyselinkin alan ihmisiltä, mitkä ovat heidän uransa pahimmat mokat. Miten mokista selvittiin ja mitä niistä opittiin?
Miten minusta tuli yrittäjä?
Kaksi vuotta mainostoimistoyrittäjänä on näyttänyt minulle lähinnä yrittäjyyden hyviä puolia. Ylöjärveläiset ovat löytäneet Vehreen, keskellä metsää toimivan maanläheisen mainostoimiston, missä syntyy logoja, esitteitä ja nettisivuja. Vain yksi asia harmittaa: olisi pitänyt perustaa yritys jo paljon aiemmin!
